Kiireestä kantapäähän

Päiväohjelma on tällä hetkellä lähinnä kiireestä kantapäähän-tyylistä, mutta virtuaalihevosten kanssa on oikeastaan vain ihanan rauhallinen tunne. Joskus kompastun virtuaalipuuhienkin kanssa omaan tunnollisuuteeni, mutta nyt on sellainen olo, että ihanaa kun ei tarvitse tehdä mitään. Ponit ovat voimissaan, vaikken päivittäisikään niiden sivuja tai ilmoittaisi kilpailuihin. En tunne menettäväni mitään, vaikken selaile päivittäin keskustelupalstoja. Tarkastan sieltä yleensä lähinnä Ravikeskustelun ja russ-aiheiset viestiketjut, mutta kuvioissa ei näytä viikon aikana tapahtuneen mitään radikaaleja muutoksia. Katson VRER:n kilpailukutsut läpi ja kirjaudun ehtiessäni Ravilistan foorumille, joka oli jossain vaiheessa hyvinkin aktiivinen keskustelualue, mutta harmillisesti on ollut melko hiljainen jo pidemmän aikaa. Sähköpostit katsottu läpi, viesteihin vastattu. Muuta? Ei ainakaan tule mieleen.

Tällä hetkellä voimavarat keskittyvät pikku hiljaa kevään opiskelurulianssiin, joka jatkuu kesään asti. Ponit viettänevät jo perinteeksi muodostunutta huoltotaukoa, jonka aikana valmentaudutaan kesän haasteisiin. Kaikki on Ruutilan osalta mallillaan. Ponikokoonpano on oikeanlainen: uudet varsat ovat kotiutuneet mainiosti, ja pari vanhempaa ponia muutti uuteen kotiin, jossa niille on enemmän jalostuksellista käyttöä. Suunnitelmat etenevät etanavauhtia, jos sitäkään, mutta en niiltä muuta odotakaan. En ole vielä saanut hankittua uusia taiteilutarvikkeita, joten luonnokset notkuvat laatikoissa niin kauan kuin tarve vaatii.

Toivottavasti sama rento fiilis jatkuu vielä pitkään :)